Pärnävaaran rakennusten tausta – talkoilla, yhteistyöllä ja uusilla ideoilla

Pärnävaaran rakennusten tarina kertoo paljon alueen hengestä – sinnikkäistä ihmisistä, vahvasta talkooperinteestä ja yhteisöllisyydestä.

Ensimmäiset varsinaiset huolto- ja kahviorakennukset nousivat 1990-luvun lopulla. Vaatimaton info-koppi päätyi Pärnävaaralla talkoovoimin r-kioskin jäänteistä. Sen sokkeli lapioitiin käsin soraa käyttäen, ja se toimi kilpailutoimistona ja tukikohtana vuosien ajan. Pärnävaaran urheilukeskussäätiö toteutti suuria rakennushankkeita: kahvio, huoltorakennus ja voitelumajat valmistuivat vuosina 1997–1998. Rakennusten taustalla oli yhdistelmä opetusministeriön avustuksia, kuntien rahoitusta sekä ennen kaikkea paikallisten urheiluseurojen ja talkoolaisten työtä. Ilman talkooväkeä, jotka rakensivat ja ylläpitivät tiloja vapaaehtoisesti, Pärnävaaran kehittäminen olisi ollut mahdotonta.

Rakennushankkeiden tarkoituksena oli tarjota kilpailijoille ja harrastajille asianmukaiset pukeutumis-, peseytymis- ja huoltotilat, mutta myös luoda viihtyisä ympäristö katsojille ja tapahtumien järjestäjille. Ne loivat perustan sille, että Pärnävaara pystyi isännöimään isoja kilpailuja – aina SM-hiihdoista Jukolan viestiin.

Pärnävaaran kahvio ei ollut vain paikka, josta sai kahvia ja munkkeja, vaan oikea kohtaamispaikka. Siellä lämmiteltiin pakkaslenkin jälkeen, seurattiin kisojen kulkua ja vaihdettiin kuulumisia. Monelle kävijälle juuri kahvion tuoksu, Eeva Reijosen legendaariset munkit ja tunnelma ovat jääneet elävästi mieleen.

2000-luvulla rakennuskanta täydentyi vähitellen, mutta samalla nousi uusia toimijoita. Vuonna 2012 agilityharrastajat toivat Pärnävaaralle oman panoksensa rakentamalla alueelle agilityhallin. Projekti toteutettiin vahvasti talkoovoimin: kymmeniä vapaaehtoisia osallistui perustusten kaivamiseen, seinäelementtien nostamiseen ja katon asentamiseen. Harjannostajaisia juhlittiin mustikkapiirakan ja makkaran voimin – hetki, joka kiteytti Pärnävaaran hengen: yhdessä tehden syntyy jotain pysyvää.

Agilityhallin myötä Pärnävaara laajeni entisestään ympärivuotiseksi liikunta- ja harrastuskeskukseksi. Talviurheilun rinnalle tuli koiraurheilu, joka toi alueelle uusia käyttäjiä ja vahvisti Pärnävaaran asemaa monilajisena liikuntapaikkana.

Rakennukset eivät siis ole vain seiniä ja kattoja – ne ovat merkkejä yhteisön sitkeydestä ja halusta kehittää Pärnävaaraa sukupolvesta toiseen. Jokainen rakennus kantaa mukanaan talkoolaisten kädenjälkiä ja tarinoita, jotka tekevät Pärnävaarasta enemmän kuin urheilukeskuksen: se on yhteinen kohtaamispaikka, jossa perinne ja uudistuminen kulkevat rinnakkain.

Pärnavaaran rakennukset muodostavat nyt kokonaisuuden, joka palvelee sekä suuria urheilutapahtumia että tavallista sunnuntaihiihtäjää. Vuonna 2022 päärakennuksen, kuuluttamon sekä sauna ja pukuhuoneet siirtyivät uuteen omistukseen, ja niiden myötä käynnistyi myös remontti- ja kehitystyö, jonka ansiosta Pärnävaara kehittyy edelleen.

Jokainen Pärnävaaran rakennus on enemmän kuin pelkkä tila. Ne ovat osa yhteisön historiaa ja tarinoita – talkooiltoja, lasten ensihiihtoja, suurkilpailuja ja kahvion lämminhenkistä puheensorinaa.

Pärnävaaran rakennukset kertovat yhteisön sitkeydestä ja yhteistyöstä. Talkoilla syntyneet tilat ovat mahdollistaneet niin lasten ensihiihdot, kahvion lämminhenkiset kohtaamiset kuin suurkilpailujen järjestämisen. Yhdistysten rinnalla myös Liperin kunta ja alueen yritykset ovat ottaneet vastuuta kehittämisestä: kunta on hankkinut maa-alueita ja laatinut Master Planin, yritykset ovat tuoneet panoksensa esimerkiksi ensilumenladun ja varustepalvelujen toteutukseen. Seuraava suuri askel on jo näkyvissä – kevätkaudelle 2026 valmistuvat uudet majoitus-, kokous- ja ruokailutilat, jotka vievät Pärnävaaran rakennusperintöä kohti tulevaisuutta.