Talkoosankarit Martti ja Eeva

Liperiläiset Eeva ja Martti Reijonen ovat tehneet pitkän talkoouran Pärnävaaralla. Eeva piti kahvilaa yli kymmenen vuotta ja Martti on osallistunut alueen parannuksiin ja kilpailujen järjestämiseen vielä tuplasti pidemmällä aikajaksolla. Nyt pariskunta nautiskelee mieluummin eläkepäivistään, mutta muistot Pärnävaaralla vietetystä ajasta elävät iloisina mielessä.

—Martti oli silloin jo Liperin Hiihtoseuran puheenjohtaja ja minä olin Ylämyllyn Yllätyksen puheenjohtaja. Pärnävaaran uuteen kahviorakennukseen ei löytynyt ketään yrittäjää, joten minä ryhdyin hiihtoseuralle kahvion pitäjäksi. Alkuun kahviota pidettiin Joensuun Katajan kanssa vuorovuosin. Kataja jäi myöhemmin pois kahvion pitämisestä ja minä jäin jatkamaan yksin useammaksi vuodeksi hiihtoseuralle. Sitten tuli mukaan Ylämyllyn Yllätys, joiden kanssa pidettiin taas kahviota vuorovuosittain, muistelee Eeva.

Reijosten oma maalausalan yritys työllisti pariskuntaa arkisin. Illat ja viikonloput he antoivat talkoille. Oman pojan hiihtoharrastuksen seuraaminen ja kilpailuissa käyminen oli saanut Reijoiset innostumaan. Talkoista tuli heidän harrastuksensa.

— En minä ole urheiluhullu. Olen itse pelannut lentopalloa, mutta vain kuntoilumielessä. Enemmän tämä on ollut sellaista toisten hyvän eteen tekemistä. Perinteistä talkoohulluutta kaikki nämä vuodet mitä täällä tein. Ei normaali ihminen näin paljon tee, nauraa Eeva.

Talkoolaiset soramäellä

Martti on puuhannut talkoissa ympäri Pärnävaaraa ja hiihtokilpailujen järjestelyissä koko Pohjois-Karjalan alueella.

— Olin silloinkin paljon mukana, kun täällä tehtiin latupohjaa. Meitä oli iltaisin isot porukat katkomassa tuolla puita ja suunnittelemassa. Minulla oli siihen aikaan paljon liike-elämän tuttuja ja saimme monilta paikallisilta yrityksiltä avustusta. Muun muassa Joensuun Katajan puolelta oli Erkki Vienola mukana. Hänen kuorma-autoa ja traktoria hyödynnettiin hyvin usein täällä talkoissa. Vienola oli innokas hiihtoharrastaja ja poikansa oli kova hiihtäjä myös. Mantsiselta saatiin nuo siltarakenteet, jotka ovat edelleen käytössä. Kaikenlaisia isoja apuja silloin saatiin, muistelee Martti.

Martti oli mukana puuhamiehenä myös silloin, kun Pärnävaaralle saatiin ensimmäinen rakennus.

—Tuo info-koppi, mikä täällä edelleen on käytössä, saatiin siirtopalkalla Liperistä. Kuultiin, että vanha R-kioski oli määrä purkaa ja purkaja saa ottaa ilmaiseksi rakenteet mukaansa. Liperistä saatiin yksi traktorimies, joka sen tähän paikalle toi. Tässä ei silloin ollut muuta, kuin soramäki, Martti kertaa.

— Minä sitten yksi arkipäivä tässä lapiolla heiluin ja kaivoin soraa, että saadaan valettua sokkeli siihen. Sattui kunnan rakennustarkastaja ajamaan paikalle ja kyselemään mitä puuhaan. Kysyi, että onko luvat kunnossa ja eihän meillä mitään lupia ollut, nauraa Martti.

Onneksi samaisen tarkastajan kautta rakennus sai myöhemmin luvat ja talkoolaisten työt eivät menneet hukkaan. Vanha kioski palveli kilpailutoimistona ja hiihtäjien lämmittelypaikkana. Myöhemmin Martti hankki paikalle lisäksi kolme työmaakoppia pukuhuoneiksi ja suksien voitelutilaksi. Niin mentiin useampi vuosi, ennen kuin muita rakennuksia nousi Pärnävaaralle.

Kahvion hittituotteet

Eeva Reijosen kahvion emännöinti Pärnävaaralla alkoi 90-luvun lopulla päärakennuksen valmistuttua. Avukseen hän sai palkata pitkäaikaistyöttömiä työkokeiluun ja välillä seurasta sai lisäapua viikonloppuihin. Eevan omat talkootunnit Pärnävaaralla venyivät välillä pidemmiksi, kuin omassa ansiotyössä. Työt kahviolla myös antoivat hänelle paljon.

—Puhelias kun olen, se oli kivaa. Täällä tapasi ihmisiä kaikista eri yhteiskuntaluokista. Ei pelata titteleillä ja kaikki on tavallisia ihmisiä. Toiminnassa oli mukavia ihmisiä ympärillä, joten siinä halusi itsekin olla mukana, Eeva perustelee.

Eevan kahviossa riitti vakiovieraita ja välillä kävijöitä poikkesi kauempaakin. Syy siihen oli verraton herkku; tuoreet munkit.

—Huvittaa, että vieläkin ne munkit muistetaan. Kaupassa tuli kerran tutun näköinen mies juttusille ja kertoi, että hän hiihtää yhä Pärnävaaralla ja miettii aina, että olisipa niitä munkkeja vielä saatavilla, kertoo Eeva mielissään.

— Kehittelin tänne ihan oman reseptin ja se oli todella suosittu. Ihmiset tykkäsivät, kun se oikein suli suuhun. Monesti ihmiset jo jonottivat oven takana, kun munkin tuoksu leijaili kahviosta.

Myös täytetyt sämpylät olivat kahvion hittituote ja pitkän matkan hiihtäjien suosikki. Itse Eevan leipomia nekin.

Isojen tapahtumien Pärnävaara

Pärnävaaralla on pidetty useita merkittäviä hiihtokilpailuja vuosien varrella. Erityisesti televisioidut tapahtumat ja kansainväliset tähdet ovat jääneet Reijosten mieleen.

– Kisat kiinnostivat aina paljon. Puolustusvoimien mestaruuskilpailut ovat jääneet itselle vahvasti mieleen. Ensimmäisiä kilpailuja neuvoteltiin Kontiorannassa silloisen everstin kanssa useamman kerran. Siellä oli aina hyvät tarjoilut! Yksin asiaa hoidin, mutta hyvän sopimuksen sain aikaan Pärnävaaralle. He tilasivat vielä kahtena vuonna kisat uudelleen. Myöhemmin Suomen Rajavartiosto kiinnostui myös kisojen järjestämisestä täällä ja hekin ottivat meidän tekemän tarjouksen vastaan, kertoo Martti.

—Minulla jäi voimakkaimmin mieleen vuoden 2000 SM-kilpailut. Täällä oli silloin televisiointi ja hirveä revohka laittaa kaikki toimivaksi. Ei ollut vielä kunnon pukukoppeja, vaan ne parakit tuossa kioskin vieressä. Minä vielä kaaduin katsomon rappusissa ja onnistuin katkaisemaan käteni. Silloin oli säpinää, muistelee Eeva hektistä viikonloppua.

– Harmi, ettei näitä tullut silloin aikanaan kirjattua ylös. Meillä oli aina kaksi tai kolme isompaa tapahtumaa talvisin ja joskus kesälläkin jotain. Sitä vain tehtiin ja nyt yritetään muistella vuosikymmenten taa, että mitä kaikkea tulikaan tehtyä, Eevaa naurattaa.

Tulevaisuus täynnä mahdollisuuksia

Omat talkoopäivänsä jo taakse jättäneet Reijoset seuraavat nyt mielenkiinnolla, mitä seuraavat sukupolvet saavat Pärnävaaralla aikaan. Tiedot tulevaisuuden suunnitelmista saavat pariskunnalta suitsutusta.

— Pärnävaaralla on hyvät maisemat ja puitteet. Ei Suomessa ole maastollisesti moniakaan tällaisia urheilukeskuksia. Nyt tämä varmasti lähtee uuteen nousuun. Tietysti me toivotaan SM-kisoja tänne, Martti vinkkaa.